SANAKIRJA
Kasvihuonekaasut – Kasvihuonekaasut on nimitys ilmakehän eri kaasuille, jotka imevät auringonvalon eri aallonpituuksia ja heijastavat ne takaisin maanpinnalle; vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, dityppioksidi, metaani ja freonit.
Kasvihuoneilmiö – Kasvihuonekaasut estävät maapallon saavuttaman säteilyn takaisinheijastumista avaruuteen. Infrapunasäteily / -lämpö palautuu takaisin maahan näiden kaasujen vuoksi ja tekee maapallosta lämpimämmän kuin mitä se olisi ilman näitä kaasuja. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, joka on edellytys kaikkeen elämään maapallolla. Ilman sitä maapallon lämpötila olisi keskimäärin noin 30 astetta kylmempi.
Ilmaston lämpeneminen – Kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, säteily heijastuu takaisin maan pinnalle ja lämpötila nousee. Maapallon keskilämpötila on noussut 1900-luvun aikana yhden asteen ja nousun ennustetaan kiihtyvän, jolla on ja tulee olemaan vakavia vaikutuksia yhteisöihin ja ekosysteemeihin. Nousevasta lämpötilasta johtuen useista alueista voi tulla asuinkelvottomia, mutta merenpintojen nousun ja tiheämpien luonnonkatastrofien odotetaan myös tulevan isoiksi ongelmiksi, joka on seurausta ilmaston lämpenemisestä.
Hiilijalanjälki / ilmastovaikutus – kasvihuonekaasupäästöjen jälki muodossa, jonka henkilö, organisaatio, tapahtuma, tuote tai maa aiheuttaa.
Ilmastokompensointi – Kaikki ihmiset ja organisaatiot jättävät taakseen hiilijalanjäljen. Ostamalla päästöoikeuksia tai tukemalla ilmastohankkeita, voi yritys / organisaatio / henkilöt kompensoida omaa hiilijalanjälkeään. Ilmastohankkeiden tuen yleisin muoto on puidenistutuksen tai uusiutuvaa energiaa tai energiatehokkuutta tukevien projektien kautta.
Metsien autioituminen – Metsien hakkuu vaikuttaa negatiivisesti koko ekosysteemiin. Ympäristö, ilmasto ja luonto kärsivät merkittävästi. Koska puut sitovat hiilidioksidia tehokkaasti, on kestävän metsätalouden kannalta puunistutus tehokas keino torjua kasvihuoneilmiötä.
CO2 – hiilidioksidi
CO2e – hiilidioksidiekvivalentti, yhteinen mitta sille, kuinka paljon tietty määrä kasvihuonekaasuja voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.
GHG – Green House Gas, englanninkielinen nimitys kasvihuonekaasuille.
ISO14064 – standardi organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen ja raportointiin.
EPD – Environmental Product Declaration on järjestelmä, jolla kuvataan tuotteiden tai palveluiden ympäristöominaisuuksia.
PAS2050 – standardi tuotteen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.
PAS2060 – hiilineutraaliuden standardi.
Metaani – CH4, hiilivety, jota syntyy muun muassa hajoamisprosessissa, ja jota esiintyy luonnossa. Se on maakaasun tärkein osa ja merkittävä syy kasvihuoneilmiöön.
Typpi – N2O. On palamaton kaasu, jota syntyy maanviljelyssä käytettävistä lannoitteista. Typpi on voimakas kasvihuonekaasu.
Fluorihiilivety – HFC-yhdisteet, joita kutsutaan myös freoneiksi, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joita käytetään kylmälaitteiden jäähdytysaineina.
Perfluorokarboni – PFC-yhdiste, jota syntyy alumiinin valmistuksessa, on voimakas kasvihuonekaasu.
Rikkiheksafluoridi – SF6 on keinotekoinen, teollisesti valmistettu aine. Käytetään muun muassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ja on voimakas kasvihuonekaasu.
Clean Development Mechanism (CDM) – CDM on ohjelma, joka mahdollistaa ilmastokompensoinnin kehitysmaissa olevien projektien kautta. CDM on YK:n ja Kioton ilmastosopimuksen sääntelemä.
Joint Implementation (JI) – JI on kuten CDM, ohjelma ilmastokompensointiprojekteille, mutta keskittyy entisin itäblokin maihin. JI on YK:n ja Kioton ilmastosopimuksen sääntelemä.
Voluntary/Verified Emissions Reductions (VER) – vähennyskokonaisuudet ilmastokompensointiprojekteista vapailta markkinoilta. Projektit ovat yleensä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sääntelemiä, jotka puolestaan myöntävät todistuksia, joita myydään yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat ilmastokompensoida. Plan Vivo ja Gold Standard ovat kaksi esimerkkiä organisaatioista/standardeista, jotka työskentelevät VERin kanssa.
Päästöoikeudet – päästöoikeudet, joita myydään etukäteen, ennen kuin ilmastohyöty on saavutettu. Tavallisesti esimerkiksi puunistutuksen yhteydessä, kun hyöty saavutetaan vasta kun puu kasvaa.
Plan Vivo – Plan Vivo –säätiö on voittoa tavoittelematon rekisteröity säätiö, joka tutkii, hyväksyy ja valvoo ilmastokompensointiprojekteja. Plan Vivo myöntää myös kompensointisertifikaatit. Plan Vivo on erikoistunut kestäviin metsänviljely- ja puunistutusprojekteihin, jotka tehdään yhteistyössä pienviljelijöiden ja yhteisöjen kanssa.
Markit – rekisteri, johon on tallennettu kaikki Plan Vivon myymät sertifikaatit. Markit tarjoaa maailmanlaajuisen, kaupallisen ja läpinäkyvän tietopalvelun eri aloille. Lue lisää osoitteesta www.markit.com
Taking Root – voittoa tavoittelematon kanadalainen organisaatio, joka työskentelee puunistutuksen ja ilmastokompensoinnin kanssa ja tukee taloudellista kehitystä Nicaraguassa.
|