FAQ

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Mitä tarkoitamme sillä, että kahvimme on 100-prosenttisesti kestävän kehityksen mukaista tai ilmastokompensoitua? Täältä löydät vastaukset Arvid Nordquistin kahviin ja teehen liittyviin kysymyksiin kestävästä kehityksestä.

Mitä 100-prosenttisella kestävän kehityksen mukaisella sertifioinnilla tarkoitetaan?
Se tarkoittaa, että kaikki kahvimme tulee kestävän kehityksen mukaisesti sertifioiduilta kahvinviljelijöiltä, jotka ottavat viljelyssä huomioon ihmiset ja ympäristön. Maksamme sertifioidusta kahvista korkeampaa hintaa ja edistämme siten koulujen ja asuntojen rakentamista ja sairaanhoidon ja työympäristön kehittämistä. Perusvalikoimamme kahvipavuista 90 prosenttia on UTZ-sertifioitu. Lopuilla 10 prosentilla on UTZ:n, Reilun kaupan tai Rainforest Alliancen sertifiointi. Valikoimaamme kuuluu myös tuotteita, joilla on sekä KRAVin että Reilun kaupan sertifiointi.

Mitä ”People Planet Coffee” tarkoittaa?
”People Planet Coffee” tarkoittaa sitä, että kahvimme on sopusoinnussa sekä ihmisten että ympäristön kanssa. Teemme yhteistyötä kahvinviljelijöiden kanssa, jotta heidän elinkeinonsa olisi varmempi ja viljely olisi ympäristöä säästävämpää. Kaikki viljelmät, joilta ostamme kahvia, tekevät aktiivista ympäristötyötä. Osalla niistä viljely on kokonaan luomua. Kahviviljelmien sertifioinnin mukaisuutta valvotaan kolmannen osapuolen tarkastuksilla. Teemme aktiivisesti työtä vähentääksemme koko kahvintuotantomme ympäristövaikutusta. Jäljelle jääneen ympäristövaikutuksen kompensoimme istuttamalla puita maihin, joissa kahvia viljellään.

Laatu ja maku ovat Arvid Nordquistin kahvin ytimessä. Emme koskaan tingi niistä. Siksi käytämme vain hienoimpia arabicapapuja, joiden maku on täyteläinen ja monivivahteinen ja jotka on viljelty vain parhaissa olosuhteissa.

Tekevätkö käyttämänne oikeudenmukaisuutta painottavat merkinnät myös ympäristötyötä?
Kyllä, mutta tekotavat ja painopistealueet vaihtelevat. UTZ ja Reilu kauppa ovat molemmat esimerkkejä oikeudenmukaisuutta painottavista sertifioinneista. Noin 90 prosenttia perusvalikoimamme kahvipavuista on UTZ-sertifioituja. Tämä tarkoittaa, että viljelmien työolosuhteiden lisäksi vaatimuksia kohdistuu myös ympärillä olevan luonnon suojeluun. Vaatimusten mukaan biologista monimuotoisuutta ja ilmastoa on vaalittava. Lisäksi kahvinviljelijöille annetaan koulutusta siitä, miten he voivat viljellä niin luonnollisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuin mahdollista. Reilu kauppa asettaa vaatimuksia myös tuotanto-organisaatioille niiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä ja ympäristönsuojelun yhdistämisestä toimintaan. Tämä tarkoittaa usein pohja- ja pintavesistä huolehtimista ja alueen uhanalaisten eläinten suojelua.

Onko ympäristötyönne tullut nyt päätökseen, kun olette 100-prosenttisesti kestävän kehityksen mukaan sertifioituja?
Yksi edellytys tulevaisuuden toiminnallemme on se, että suhtaudumme ympäristöasioihin vakavasti. Teemme aktiivisesti työtä ympäristövaikutuksemme pienentämiseksi ja työehtojen ja olosuhteiden parantamiseksi koko toimitusketjussamme.

Mitä ilmastokompensaatiolla tarkoitetaan ja miten se tapahtuu?
Kioton pöytäkirjan mukaan mailla ja yrityksillä on mahdollisuus ostaa päästöoikeuksia ja käyttää hyödyksi kehitysmaiden hankkeiden päästövähennyksiä omien päästövähennystensä lisäksi. Kehitysmaiden hankkeiden tukemisesta on tullut suosittua myös Kioton pöytäkirjan ulkopuolella esimerkiksi niiden yritysten ja organisaatioiden joukossa, jotka haluavat kasvattaa ilmastovastuutaan. Hankkeissa voidaan esimerkiksi istuttaa hiilidioksidia sitovia puita, sijoittaa uusiutuvaan energian tai tehostaa energian käyttöä. Ilmaston näkökulmasta tärkeintä on päästöjen väheneminen, ei niiden vähentämistapa.

Onko puiden istuttaminen oikeasti tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitoa ilmakehän hiilidioksidia?
Puiden istuttaminen ja metsäkadon ehkäiseminen ovat yksiä ilmastokompensaation tehokkaimmista tavoista, sillä ne vähentävät päästöjä ja sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Puut sitovat kasvaessaan hiiltä, jonka ne ottavat ilmakehän hiilidioksidista yhteyttämisen avulla. Tämä on tieteellinen fakta. Suunnitellun tehon saavuttamiseksi tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Puiden istuttamisen on esimerkiksi oltava asia, jota ei välttämättä olisi muuten tapahtunut. Tämä sulkee pois puiden istuttamisen Ruotsiin, sillä sen lakien mukaan uusia puita on istutettava hakattujen tilalle. Toinen ehto on se, että metsän tulee säilyä ja muodostaa hiilidioksidia sitova alue pitkällä aikavälillä. Jokaisen puun elinikä on rajallinen, ja hakattujen puiden tilalle tulee istuttaa uusia. Puut sitovat hiiltä vielä korjuunkin jälkeen, kun niitä käytetään esimerkiksi talon tai huonekalujen rakentamiseen. Kun kuolleet puut lahoavat, suurin osa niihin sitoutuneesta hiilestä vapautuu ilmakehään. Puuviljelmät sitovat kuitenkin edelleen hiilidioksidia, kun niitä hoidetaan ja uudistetaan istuttamalla uusia puita. Hiilidioksidia siis vapautuu, mutta myös sitoutuu koko ajan uusien puiden istuttamisen myötä. Iso osa hankkeen ilmastohyödyistä tulee päästöjen vähenemisestä ja metsäkadon hillitsemisestä. Tämän mahdollistaa yhteistyö paikallisten viljelijöiden kanssa, jotka otetaan mukaan ilmastokompensaatio-ohjelmaan ja saavat työkaluja, koulutusta ja teknistä tukea toimentulon saamiseen viljelmiltä. Silloin heidän ei tarvitse hakea polttopuita, puutavaraa ja hedelmiä ympäröivistä luonnonmetsistä, vaan he saavat ne omilta mailtaan.

Miksi valitsitte juuri ilmastokompensaation ja puiden istuttamisen?
Ilmastokompensaatio puita istuttamalla liittyy läheisesti kahviin. Kahvipensaat sopivat hyvin istutettavien puiden joukkoon. Näin kahvista tulee laadukasta ja viljelijä saa tulonlähteen.

Miten voidaan tietää, että istutettuja puita ei hakata?
Plan Vivo tarkastaa sertifioitujen puuviljelmien hiilensitovuuden vuosittain, pienviljelijöiden kanssa allekirjoitetaan pitkän aikavälin sopimukset ja viljelmät tarkastetaan säännöllisesti. Tämä sertifiointitapa tarkoittaa, että istutukset vaikuttavat paikallisväestön talouteen. Täysimittaiset puut korjataan, mutta niiden tilalle on tärkeää istuttaa myös uusia puita. Viljelivät saavat puutavaran myynnistä myös lisätuloja. Istutettavien puiden joukossa on usein hedelmäpuita, ja nopeasti kasvavista puulajeista saadaan polttopuita. Näin arvostus puita kohtaan kasvaa. Kuolleiden tai hakattujen puiden tilalle istutetaan uusia, ja harvennusten avulla edistetään kasvua koko istutusalalla. Viljelijät saavat korvausta tästä työstä. Täyttä varmuutta siitä, että puut säilyvät, ei kuitenkaan ole. Aluetta voi koetella metsäpalo tai sota, joka vaikeuttaa metsänhoitoa. Tällaisiin tilanteisiin ja niiden kompensointiin on kuitenkin varauduttu niin yksittäisten hankkeiden kuin Plan Vivon koko järjestelmän suhteen. Plan Vivon ja hankkeiden lopullisena tavoitteena on, että paikallisväestö alkaa arvostaa metsiä ja niistä saatavaa puutavaraa, hedelmiä ja muita ympäristöhyötyjä. Tällöin uudelleen istuttamisesta aina hakkuiden jälkeen tulee itsestäänselvyys. Se on suurin pitkän aikavälin takuu sille, että metsä säilyy ja hanke tuottaa lupaamansa ilmastohyödyt. Plan Vivon vanhin hanke Meksikon ScolelTessä vuodelta 1994 on todiste siitä, että menetelmä toimii, sillä se kantaa edelleen hedelmää.

Mitä sertifiointi tarkoittaa?
Käyttämämme sertifiointistandardi on nimeltään Plan Vivo. Se sisältää seurantaa koskevia sääntöjä hiilensitovuuden ja päästövähennysten suhteen ja varmistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen pienviljelijöille ja luonnonalueille. Validoinnit ja sertifioinnit tehdään yhteistyössä riippumattoman valvontainstituutin sekä Rainforest Alliancen kanssa, ja hankkeet tarkastetaan säännöllisesti. Plan Vivoa käytetään monissa paikoissa ympäri maailmaa ja sitä tukevat monet ympäristö- ja etujärjestöt.

Vaikuttaako puiden istuttaminen jollakin tavalla yhteiskuntaan?
Plan Vivossa pienviljelijät otetaan aktiivisesti mukaan puuviljelmien hoitoon. He saavat korvausta työstään, minkä avulla monet perheet pystyvät nousemaan köyhyydestä. Hankkeita toteutetaan joissakin maailman köyhimmistä maista, jolloin taistelu köyhyyttä vastaan on erittäin keskeistä. Plan Vivon menetelmään kuuluu viljelijöiden auttaminen muun muassa viljelyä, viljelykiertoa ja sopia lajeja koskevan neuvonnan avulla, mikä parantaa heidän taloudellista tilannettaan. Perheiden toimeentulon kannalta on tärkeää myös se, että he voivat saada viljelmiltä puuta, rehua eläimille ja hedelmiä itselleen ja myyntiin.

Vaikuttaako puiden istuttaminen jollakin tavalla ympäristöön?
Erilaisten kotimaisten puulajien istuttamisen tavoitteena on saavuttaa positiivinen ympäristövaikutus. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun metsiä istutetaan kärsineelle maalle, ehkäistään eroosiota, parannetaan palautuvuutta ja edistetään veden kiertokulkua ja biologista monimuotoisuutta. Kun paikallisväestö saa käyttöönsä puuta, puiden istuttaminen vähentää myös painetta hakata luonnonmetsiä, joita aiemmin käytettiin tarpeen vaatiessa.

Haluatteko ostaa itsellenne puhtaan omantunnon?
Ilmastokompensaatio on osa ympäristö- ja ilmastotyötämme, jota olemme tehneet jo pitkän aikaan. Näemme sen luonnollisena jatkeena tälle työlle.

Miksi ilmastokompensoidun kahvin ostaminen on hyvä asia?
Valitsemalla ilmastokompensoidun kahvin voit tukea kahvintuotannon päästöjä sitovien puiden istuttamista, mikä puolestaan lievittää maailmanlaajuista kahvihuoneilmiötä.

Mitkä kasvihuonekaasut sisältyvät laskelmiinne?
Laskelmiin sisältyvät Kioton pöytäkirjassa mainitut kuusi kasvihuonekaasua: hiilidioksidi, metaani, ilokaasu, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi.

Miksi kaikki puut istutetaan kehitysmaihin?
Puut kasvavat noin 10 kertaa nopeammin trooppisessa ilmastossa kuin maapallon kylmemmissä pohjoisissa osissa. Tuloksia saadaan siis nopeammin ja tehokkaammin, kun olosuhteet ovat istuttamiselle suotuisat. Metsien säilyttäminen ja puiden istuttaminen peltometsäviljelyn muodossa tukee biologista monimuotoisuutta, joka on erityisen uhattuna eteläisillä leveysasteilla. Lisäksi sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, ehkäistä köyhyyttä ja edistää yhteiskunnan kehittymistä siellä, missä tarve on suurin.

Miten voidaan olla varmoja siitä, että puiden istutushankkeet toimivat?
Plan Vivo valvoo hankkeita jatkuvasti ja niille suoritetaan säännöllisesti kolmannen osapuolen tarkastuksia, mikä takaa että kaikki toimii kuten pitääkin. Tavoitteena on, että viljelijän peltometsäviljely ja toiminta tuottaa esimerkiksi hedelmiä, polttopuita ja puutavaraa, mikä motivoi myös jatkamaan sitä.

Mitä tapahtuu, jos puu kuolee?
Viljelijällä on velvollisuus istuttaa kuolleen puun tilalle uusi puu. Plan Vivon standardin mukaan viljelijän on aina viljeltävä varmuuden vuoksi 10 prosenttia ylimääräisiä puita.

Kuinka pitkään puu sitoo hiilidioksidia?
Eri puulajeilla on erilainen kiertokulku eli istutuksesta korjuuseen kuluva aika. Siksi tarkan ajan ilmoittaminen on vaikeaa. Puiden korjuun jälkeen uudet puut istutetaan heti. Viljelijät päättävät usein itse, mitä puulajeja he haluavat viljellä. Valittavana on sekä nopeasti kasvavia lajeja, joita voidaan hyödyntää polttopuina, että hitaasti kasvavia jalopuita.

Voiko samoja päästöoikeuksia myydä useita kertoja?
Ei. Plan Vivon sertifikaatit ovat numeroituja ja rekisteröidään Markit-järjestelmään, mikä estää niiden myynnin uudelleen.

Miksi perinteisen kahvin ilmastovaikutus on niin paljon suurempi kuin luomukahvin?
Luomuviljelyssä ei käytetä keinolannoitteita tai torjunta-aineita, minkä ansiosta päästöt ovat perinteistä viljelyä huomattavasti pienemmät.

Kohdistuuko puiden istuttamiseen menetelmänä kritiikkiä?
Yhden väitteen mukaan puiden istuttamishankkeet muistuttavat entisaikojen kolonialismia, jossa länsimaat tyydyttävät omat tarpeensa kolmannen maailman kustannuksella. Osassa hankkeita tämänkaltainen kritiikki on ollut perusteltua. Asia on siis otettava huomioon. Istutusten hoitaminen Plan Vivon kautta takaa sen, että kaikki hankkeet toteutetaan yhdessä paikallisen väestön kanssa ja heidän etujensa mukaisesti. Metsähankkeiden ilmastohöytyjen kestävyyteen kohdistuu myös kritiikkiä. Siihen voi vastata parhaiten vetoamalla kokemukseen, jota Plan Vivon tapauksessa on kertynyt vuodesta 1994 lähtien. Kokemusten mukaan hankkeet toimivat.

Onko puiden istuttaminen tärkeää hiilidioksidin sitomisen kannalta?
Metsäkato on nykyisin iso ympäristöongelma. Metsäala vähenee nopeasti: 1–2 prosenttia metsää häviää joka vuosi. Metsäkato on myös yksi suurimmista uhista biologiselle monimuotoisuudelle. Noin 30 prosenttia maapallon pinta-alasta on metsää. Metsien osuus maan pinnan biologisesta monimuotoisuudesta on kuitenkin 90 prosenttia. Noin 18 prosenttia kasvihuonekaasuista johtuu maanviljelystä ja metsien hävittämisestä. Monet luonnonmetsät häviävät puun suuren kysynnän vuoksi. The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) tutkimuksen mukaan metsäkadon kustannukset ovat jopa 3000 miljardia dollaria. Metsäkatoa vastaan taistelulla on siis suuri taloudellinen vaikutus. Parempi maan- ja metsänviljely on myös YK:n maatalousjärjestön mukaan ratkaisevaa vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tässä yhteydessä Plan Vivon hanke nostetaan usein esille hyvänä työkaluna.

Miksi olette valinneet niin sanotun vapaaehtoisen hankkeen YK:n säätelemän hankkeen sijaan?
YK:n metsähankkeiden käynnistymisessä ja sertifioinnissa on ollut suuria vaikeuksia. Halusimme päästä alkuun nopeasti ja tehdä työtä nimenomaan puiden istuttamisen parissa yhteistyössä pienviljelijöiden kanssa. Plan Vivon järjestelmä sopi meille hyvin ja luotamme siihen.

Sitovatko eri puulajit eri määriä hiilidioksidia?
Kyllä. Tietyt puulajit kasvavat nopeasti ja voidaan korjata vain muutaman vuoden kuluttua. Toiset taas kasvavat hitaammin ja voidaan korjata vasta 20 vuoden kuluttua tai myöhemmin. Ilmastohyöty riippuu siitä, miten nopeasti puut kasvavat ja sitovat hiilidioksidia, mutta myös siitä, miten hakatut puut käytetään. Jos puuta käytetään esimerkiksi rakentamiseen, ilmastohyöty on suurempi kuin silloin, kun puusta tulee polttoainetta.

Eikö puiden sijasta kannattaisi viljellä ruokaa?
Yksi puiden istuttamisen perusajatuksista on se, että annamme paikallisille viljelijöille paremmat mahdollisuudet toimeentuloon. Puut eivät saa viedä viljelijän koko maata vaan ne yhdistetään muihin satoihin. Tätä kutsutaan peltometsäviljelyksi (engl. agroforestry). Jokaiselle viljelijälle laaditaan oma maankäyttösuunnitelma sopivine puulajeineen, jossa otetaan huomioon muun muassa toimeentulon tarve, maaperä, veden saatavuus ja viljelmän sijainti. Peltometsäviljelyä pidetään yhä enenevissä määrin tapana turvata ruoan saatavuus tulevaisuudessa ja taistella ilmastonmuutosta vastaan.