Sertifiointiopas
Kestävän kehityksen mukaiset sertifikaatit

Sertifiointiopas

Kestävän kehityksen mukaiset sertifikaatit

Kaikki Arvid Nordquistin kahvit ovat 100-prosenttisesti kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti sertifioituja kahveja. Perusvalikoiman kahvipavuista 90 prosenttia on UTZ-sertifioitu. Lopuilla 10 prosentilla on UTZ:n, Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen sertifikaatin yhdistelmä. Sertifikaatit takaavat, että niin viljelymenetelmät kuin työolosuhteet ja työehdot ovat kestävän kehityksen mukaisia kaikkien kahviemme valmistuksessa. Seuraavissa kappaleissa kerromme, mitä erilaiset sertifikaatit tarkoittavat.

 UTZ Certified

UTZ Certified haluaa edistää kestävää maanviljelyä ja tarjota entistä parempia mahdollisuuksia viljelijöille, heidän perheilleen ja ympäristölle. UTZ Certified on riippumaton järjestö, joka pyrkii sertifiointiohjelmallaan asettamaan vähimmäisstandardin vastuulliselle kahvintuotannolle. UTZ-ohjelman avulla kahvinviljelijät voivat oppia entistä parempia viljelymenetelmiä, jotka lisäävät satoa ja parantavat näin tuottoa, kehittää työolosuhteita ja huolehtia lapsistaan ja ympäristöstä entistä paremmin. UTZ Certified tukee kaikenkokoisia tiloja organisaatiotyypistä riippumatta. Tarkoituksena on saada aikaan markkinasuuntautuneita parannuksia, jotka kehittävät sekä viljelijän liiketoimintaa että ostajan kilpailukykyä. Riippumaton kolmas osapuoli valvoo, että UTZ-sertifioidut tilat täyttävät hyviä viljelymenetelmiä ja -periaatteita, turvallisia työolosuhteita, lapsityövoimaa ja ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Olemme olleet  UTZ Certifiedin jäsen vuodesta 2005 lähtien. Maailmanlaajuisesti lähes puolet kestävän kehityksen kriteerit täyttävistä kahveista on UTZ-sertifioitu.

 Reilu kauppa

Reilun kaupan tavoitteena on edistää viljelijöiden ja työntekijöiden taloudellista asemaa palkkoja ja tuotantokustannukset ylittävää vähimmäishintaa koskevien standardien avulla. Kauppasopimuksilla pyritään tuomaan turvaa pitkällä aikavälillä etenkin kaikkein vähätuloisimmille. Takuuhinnan lisäksi viljelijöille maksetaan Reilun kaupan lisää. Se on tarkoitettu paikallista yhteisöä kehittäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin hankkeisiin, esimerkiksi uusien koulujen ja asuntojen rakentamiseen, terveydenhuoltoon ja maanviljelyyn.  Reilulla kaupalla pyritään myös edistämään demokratiaa, järjestäytymisvapautta ja tuotannon ekologista kestävyyttä. Tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua ja ekologista viljelyä. Tavoitteet koskevat esimerkiksi vastuuta pohja- ja pintavedestä, paikallisten uhanalaisten lajien suojelua, biologisen monimuotoisuuden kunnioittamista ja herkkien alueiden suojaamista suojavyöhykkeillä. Ohjelmalla pyritään myös ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä ja syrjintää. Reilu kauppa tukee viljelijöitä (yksittäisiä henkilöitä tai perheitä), joiden elinkeinona on pienimuotoinen maanviljely ja jotka ovat yhdessä perustaneet tuottajajärjestön, esimerkiksi osuuskunnan tai yhdistyksen. Valvonnasta vastaa riippumaton kansainvälinen FLO-Cert-sertifiointiyhtiö, jolle on myönnetty ISO 65 -standardi.

 Rainforest Alliance

Rainforest Alliance on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka pyrkimyksenä on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävien ansaintamahdollisuuksien luominen kahvinviljelijöille. Rainforest Alliance haluaa vaikuttaa ympäristön pahimpiin uhkiin: metsien hakkuuseen, kasvavaan viljelyyn, karjatalouteen ja matkailuun. Rainforest Alliancen sertifioimat tilat eivät saa hävittää metsiään. Viljelijöiden on pienennettävä kasvihuonekaasupäästöjään ja lisättävä kahviviljelmien sitoman hiilen määrää. Heidän on tehtävä töitä paikallisen ympäristön hyvinvoinnin ja ekosysteemin suojelemisen eteen ja vähennettävä tilojen energian-, veden- ja kemikaalienkulutusta. Rainforest Alliance ja sen yhteistyökumppanit toimittavat viljelijöille luonnonvarojen vaalimisessa tarvittavat työkalut ja keinot. Rainforest Alliance -sertifioitu maan- ja metsänviljely varjelee luontoa, eläimiä ja ekosysteemejä. Ohjelma takaa työntekijöille kohtuulliset palkat ja hyvä asunnot. Lisäksi järjestö pyrkii edistämään paikallisia terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja.

 KRAV

KRAV on ruotsalainen luomutuotannon valvontajärjestö. Järjestön tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista ja erityisesti kuluttajan näkökulmasta luotettavaa ja laadukasta elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuotantoa. Luonnonmukainen kehitys ja käyttäytyminen, ekosysteemit ja biologinen ja geneettinen monimuotoisuus on huomioitava viljelyn kaikissa vaiheissa (tuotannossa, jalostuksessa, jakelussa jne.). Viljelijöiden on minimoitava tilojen energiankulutus, ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, ja tilojen aiheuttamat päästöt. Kemiallisten torjunta-aineiden, keinolannoitteiden ja geenimuunneltujen organismien (GMO) käyttö on kielletty. Viljelijöille ja muille tuotantoon osallistuville on taattava reilu palkka, turvallinen työympäristö sekä mielekäs ja tyydyttävä työ.

 EU:n luomutunnus

Euroopan unionin luomumerkki on ollut pakollinen kaikissa alueella tuotetuissa esipakatuissa luomuelintarvikkeissa vuoden 2010 heinäkuusta alkaen.  EU-maatalouspolitiikka tukee turvallista elintarviketuotantoa. Maataloudelle on asetettu EU:ssa erilaisia tavoitteita. Sen on täytettävä yleiset saatavuutta, hintaa, tarjontaa, laatua ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Samaan aikaan toiminnassa on otettava huomioon ympäristönsuojelu ja viljelijöiden toimeentulon turvaaminen. Unionin alueelle tuoduissa elintarvikkeissa luomumerkki on vapaaehtoinen. Kaikissa luomutuotteissamme on KRAV-merkinnän lisäksi EU:n luomutunnus.

 

Sertifiointiopas

Ei pelkästään sertifioitujen tuotteiden myynti ole noussut viime vuosina, vaan myös sertifikaattien määrä. Voidaksemme selventää muutamat merkinnät ja mitä ne sisältävät olemme antaneet ulkopuolisten osapuolten käydä läpi kriteerit ja taustan tavallisille merkinnöille.

Kaikki suhteet huomioon ottaessa on lähes mahdotonta tehdä oikeanmukainen vertaus, koska rajoitukset voivat olla vaikea tulkittavia ja sertifikaatit eri markkinoilla vaikuttavat olevan eri tarkoituksiin. Tarkastelussa olemme käyttäneet State of Sustainability Initiatives kriteerejä. Tosiasiaperustana olemme käyttäneet useampia lähteitä, mutta paljon tukeutuu SSI/Entwined´s raporttiin ”The State of Sustainability Review 2014” ja eri sertifikaattiorganisaatioiden omiin asiakirjoihin ja standardeihin. 

Analyysimme on koottuna sertifiointioppaassa jonka löydät tässä (in english).

Analysoitujen kriteerien tarkistus löytyy tässä (in english).